Kevättä

Meri vielä jäässä mutta kevät silti tulossa vauhdilla. Perjantaina 6.4 mökillä kaatamassa pihavaahteran nurin ja huomasin, että mahla nousee jo voimakkaasti ylös runkoa pitkin.

Perjantai lämmin päivä. Sinitiais pariskunta kävi useita kertoja tutkailemassa pönttöä sopisiko uudeksi asunnoksi, saas nähdä kelpaako. Kova tuuli, joten ei paljoa luonnon ääniä vielä kuulunut. Tiaiset lähinnä liikkeellä jokunen keltasirkku vieraili etsien vielä jyviä ruokintapaikalta. Olen myös huomannut, että linnut ja oravat käyvät juomassa vaahteran mahlaa mielellään keväisin. Nikkaroin kolme uutta linnunpönttö on tullut tavaksi muutamia asumuksia lisää tehdä joka kevät. Ei mitään kauniita, eikä niin millilleen.

Käpytikalla tapana käydä suurentamassa pönttöjen lentoaukkoja, syksyisin niissä usein yöpyy. Mutta pääsee niistä myös nappaamaan pesistä poikasia kun niihin asukas on kotiutunut. Olen nykyään noihin tervapahvin palan laittanut suojaksi, eivät tikat ja oravat pääse nakertamaan lentoaukkoa. Pönttöjä tehdessä varikset ja lokit melskasi, kiinnittivät huomioni kun katsoin taivaalle niin huomasin puiden latvuston yläpuolella kaksi valkopyrstöistä merikotkaa liitelevän taivaalla, varikset ja lokit niitä hätisteli, menin nopsasti hakemaan kameraa, mutta ennen kuin kerkesin kameraan sopivan opiskan laittaa niin olivat jo metsän takana.

Mietin, että jos 70-80 luvulla olisi joku sanonut, että neljänkymmenen vuoden kuluttua näkisi merikotkia melkein päivittäin täällä, niin olisi hulluna pidetty. Oli nuo niin harvinaisia tuolloin.

Perjantai ilta päättyi kauniiseen auringonlaskuun mustarastaan sävelin.

Lauantaina jo aamupäivästä Neuvottomassa kevät tuntuu nyt etnevän monella kukonaskeleella päivässä lumet hupenevat vauhdilla, kova tuuli tosin mereltä, niin kolealta tuntuu vielä. Lahdensuun sulassa laulujoutsenia ja suorittivat komean ylilennon trupettejaan soittaen, on ne vaan niin upeita. Sepelkyyhkyt kujertavat ja läpsyttelevät siipiään soidinlennollaan. Hanhiparvet mekastavat hauskasti kun lentävät edes taas. Myös Kyhmyjoutsenet suorittivat ylilennon puiden latvoja hipoen, ne kuulee jo etäältä niiden siipien viuhuvasta äänestä. Ei vielä päässeet poukamaan pesimäpuuhiin, edellisenä kesänä seurailin miten pesintä sujui.

Sunnuntaina suuntana Neuvoton ja heti autosta ulos astuttua peippojen laulu tervehti iloisesti. Punarinta helskytti myös heleätä säveltään. Pidän punarinnan laulusta sen ilta ja aamukonsertti utuisen metsän laidassa saa hyvälle tuulelle. Huomasin, että yön aikana oli muuttolintuja saapunut suurin joukoin, jokunen rastas äänteli mutta ei vielä laulanut, metsä alkaa elämään. Västäräkkiä odotin ilmestyväksi mutta ei vielä tullut, mutta lähipäivinä varmaan. Tytär koirineen oli matkassa ja kovasti nuo halusivat osallistua risusavottaan mutta väärään suuntaan ne noita raahasi.